Korkokengät kopisivat asfaltilla, Lindsayn askelten tahtiin. Kops kops kops. Bryce oli saanut töissä ylennyksen ja halusi juhlia sitä baari-illalla. Menoxiinhan sitä piti mennä, vaikka Lindsay halusi sinne suunnilleen yhtä paljon kuin synnyinkotiinsa. Eli ei ollenkaan. Ainoa syy, miksi nainen oli nostanut ahteriaan ollenkaan oli se baarimikko, Miina.
Menoxissa juomat virtasivat, ja alkoholiprosentiksi ei riittänyt mikään kaljan vahvuinen. Vodkaa meni, kuten muitakin erilaisia juomia.
Menoxin yläkerta oli pimeä, ja kaiteen yli alas oli kaatunut yksi jos toinenkin känniläinen. Koska menox hoiti kotiinkuljetuksia kilometrin säteellä, oli Lindsay lukenut myös lukuisista raiskauksista.
Kun Bryce tilasi neljä juomaa, Lindsay supisi Miinalle että hän vähentäisi sittenkin aineksia ja siten laskisi alkoholiprosenttia viidellä promillellä. Se kävi Miinalle loistavasta - menoxin asiakkaiden turvallisuus oli hänen vastuullaan -, ja Lindsay toivoi ettei Bryce huomaisi eroa.
Illan edetessä Lindsay ja Bryce siirtyivät yläkertaan. Baari oli tupaten täynnä, alakerrassa oli ainakin 20 simiä, ja samoin yläkerrassa. Bryce ja Lindsay pelasivat tiiminä erästä poikaa vastaan. Lindsayn keskittyessä ohjaamiseen Bryce antoi viileän kätensä koskettaa naisen omaa. Ilta oli riistäytynyt käsistä, molemmat olivat täyskännissä vaikka Lindsay ei halunnut edes hiprakkaan.
He hävisivät pelin (ei sinäänsä ihme), ja menettivät panostuksensa. Lindsayn istuessa tyynen rauhallisena Brycea alkoi ärsyttää.
Kun menox tyhjeni ja bilemeininki oli poissa he päättivät vaihtaa baaria. Miken karaokekuppila oli puolityhjä sinne saapuessa. Lindsay oli ennen baarin vaihtoa kertonut juuri koko baarille osoitteensa, nimensä, puhelinnumeronsa, teini-iän ihastuksensa ja kaikki salaisuutensa. Ilmeisesti baarimikkokin oli kännissä, kun ei älynnyt tehdä mitään.
Juomissa siirryttiin baarin vaihdon jälkeen asteittain vahvemmin, jokaisen juoman poltellessa enemmän. Koska Lindsay oli jo teininä maistellut alkoholia ja tupakkaa, hän omisti hyvän viinapään, kuten Brycekin.
Juomakiellon jälkeen he päättivät laulaa karaokea. Tarpeeksi järkeviä kumpikaan ei ollut kunnolliseen biisiin, joten valituksi tuli joulunkellot. Siitäkin puolet sanoista meni vääriin ja toiset puolet kuulostivat sössötykseltä.
Lopulta kumpainenkin tunsi vahvaa vetoa toista kohtaan. Illan päätöksestä voisi syyttää baarimikkoja, jotka eivät olleet vahtineet juomista tarpeeksi. Mutta loppujenlopuksi vika oli kuitenkin Brycen ja Lindsayn.
Kotiin jouduttuaan hauska ei suinkaan loppunut siihen - se loppui itse teon seurauksiin.
______________________
Lindsay venytteli ja huokaisi. Kello oli jo ties kuinka paljon, eilen oli mennyt myöhään. Hän ei ollut saanut näppejään irti hyvästä kirjasta, ja oli nukahtanut joskus kuuden maissa.
Pikaisesti pukeuduttuaan nainen lämmitti tumman valmiskahvin jääkaapista ja kaatoi sen mukiin, kahvinkeitintä kun ei omistanut. Hän huuteli Brycen paikalle, ja valmistautui kertomaan asiansa. Hän oli korjannut kaiken, asuinpaikkakin oli jo valmiina ja tälläiset, mutta seuraisiko Bryce? He eivät kuitenkaan seurustelleet tai mitään, ihastuneita vain... Bryce voisi lähteä, jos haluaisi.
"Bryce minä... olen raskaana."
Bryce löi kätensä yhteen ja hymyili. "Se on... ihanaa. Mutta ei jäädä tänne, täällä on pahoja muistoja... muutetaan, muutetaan kauas, kauas pois."
"Bryce, se käy paremmin kuin hyvin."
_________________
Oksentelu vain jatkui ja jatkui. Lindsay rukoili jo, että vatsakumpu pyöristyisi ja vauva pullahtaisi ulos... niin kaikki olisi ohi.
"Au, miten kestän nämä loput kuukaudet?" Kuului tasaisin väliajoin. Bryce huokaisi, muttei oikein voinut tehdäkkään mitään. Päivisinkin hän oli enimmäkseen töissä.
Tavarat oli pakattu. Kaikki suuret kamat oli jo viety pakulla.
Oltiin valmiita.
Miten tästä jatkettaisiin?
Kiva osa! (:
VastaaPoistaoi kiitos <3 harmi vain, että kiinnostus ei ole huipussaan, yhyhyyy :( mutta onhan mun uusi lc jo virallistettu :)
Poista